LÖYTÖJÄ

Viime sunnuntaina tehtiin siskon kanssa spontaani päätös uhrata kallisarvoiset aamu-unemme ja lähteä Turkuun kirpputorille seikkailemaan. Lisäksi myytiin vanhoja vaatteitamme sekä nurkkiin kerääntynyttä (meidän talossa hyvin yleisesti esiintyvää) yleiskrääsää.

Vaikka olimme kunnianhimoisesti suunnitelleet lähtevämme kotiin lompakot pullollaan ja kirppiskassit puolityhjinä, mulle kävi jälleen kerran aivan päinvastoin. Näin siksi, että vaikka saatiin myytyä ihan kunnioitettavasti omia tavaroitamme, sain ostettua lähes yhtä massiivisesti uutta tavaraa muilta myyjiltä. Näihin kuuluivat mm. Johnny Cashin Story of a broken heart- LP, englanninkielinen opaskirja Canonin vanhoista objektiiveista (?), julmetusti postikortteja sekä nahkainen rannekoru. Lisäksi hamstrasin edullisia kirjoja, esimerkiksi seuraavan yhden euron maksaneen opuksen:

Dale Carnegie: Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. (How to win friends and influence people.)

Mitä nyt vähän ehdin selailla tätä klassikkoa, vaikutti se hyvinkin mielenkiintoiselta. Kirja on siis kirjoitettu vuonna 1937, ja sisältää ohjeita muun muassa siitä, miten ihmiset saa pitämään itsestään huomaamattomasti ym. VAROKAA VAIN, MINÄ TULEN JA MANIPULOIN ETTEKÄ TE EDES TIEDÄ SITÄ. Niin. Pitää vain ensin ehtiä lukemaan se, kyllä, aiva, kirjoitusten jälkeen sitten joskus.

Kysäisin kirjaa kaupittelevalta papparaiselta, oliko kirja kenties hyvä ja hyödyllinen. Mies sanoi, ettei ollut lukenut kirjaa, mutta totesi, ettei varmasti olisi tässä jos olisi sen joskus tehnyt. Pakkohan se oli sitten ostaa.

Nämä kaksi kirjasta sain viidelläkymmenellä sentillä kappale, not bad. Ne olivat yksinkertaisesti niin valokuvauksellisia, etten voinut kävellä pois ostamatta.

joulukuusivaraston tontut

Nyt kun sitten aloitin tämän blogin päivittämisen, muistin kaikki ne kuvat , mitä mun on pitänyt täällä julkaista mutten ole saanut aikaiseksi... Tässä esimerkiksi Lindan kanssa yhteistyössä otetut filmikuvat valokuvauskurssia varten. Meidät päästettiin koulun salaiseen "joulukuusivarastoon" kuvailemaan, ja mehän löydettiin vakka mitä rekvisiittaa kun vähän pengottiin! Kaksoistunti kului ennätyksellisen nopeasti ja tässä muutama kuva siis niistä sessioista. Mä jopa kehitin ne itse, omg.

Kyllä tässä on taas viime aikoina huomannut digi- ja filmikameran eron. Näissä "vanhanaikaisissa" kuvissa on vaan ihan oma tunnelmansa, mihin olisi digikameralla hyvin vaikeaa päästä. Tämän oivalluksen tehtyäni olen jopa kaivanut esiin äidin vanhan järkkärin, saa nähdä mitä siitäkin seuraa.

Jaahas, siitä onkin pitkä aika kun joku on tänne viimeksi jotain postannut. Paino sanalla pitkä.

No, kutsukaamme tätä laiskuuden ja viitsimättömyyden syöksykierrettä kauniisti "kesätauoksi", ja julistakaamme se saman tien päättyneeksi!

Se on kumma miten aina juuri silloin kun pitäisi tehdä jotain aivan muuta (esim. lukea ylioppilaskirjoituksiin), saan päähäni tehdä kaikkia niitä tärkeitä ja hyödyllisiä asioita joita ei koskaan muutoin tulisi tehtyä. Viime viikolla sain yllättävän siivousvimman (kolmen kuukauden tauon jälkeen), ja lopulta innostuin vielä niin paljon että laitoin koko huonejärjestyksen uusiksi. Nykyinen systeemi vaikuttaa mukavalta ja siistiltä, ja Oskunkin mielestä sängyn sijoittamisella ikkunan eteen on puolensa.